Pikakatsaus kuluneesta viikosta

Laittelen nyt pikaisesti kuulumisia. Meidän internetyhteys on tökkinyt muutaman päivän aika pahasti, joten katsotaan tuleeko kuvien lisäämisestä yhtään mitään.
Viikko sitten olimme tosiaan katsomassa Levante-Barca peliä ja oli aikamoinen Iniesta/Messi show. En nyt kerro siitä sen enempää, kun olen kirjoitellut potkupallosta jo aikaisemmin aika paljon.

Heitän tässä samantien pallon teille lukijoille. Minulla ei ole hajuakaan ovatko kirjoitukseni sellaisia, että niitä kiinnostaa lukea, koska en ole saanut juurikaan kommentteja. Eli jos teillä on jotain toiveita mistä haluatte minun kertovan enemmän, niin laittakaa toiveita tulemaan! Viimeiseen blogipäivitykseen on aikaa enää alle kolme viikkoa.

Viime viikolla täällä ei ole tapahtunut sen kummempia. Yksityiskouluni opettaja Mónica on ollut lomalla ja saksalainen kurssikaverini on ollut kotimaassaan, joten olen ollut tunneilla yksin uuden opettajan kanssa. Hänen kanssaan ollaan menty pari tuntia aika hurjalla vauhdilla ja olen saanut tosissani tehdä töitä että olen pysynyt vauhdissa mukana. Kuten olen jo aikaisemmin sanonut niin olen tykännyt noista yksityiskoulun tunneista kuin hullu puurosta. Vaikka välillä on väsyttänyt ennen tunteja niin silti olen aina mennyt tunneille eikä ikinä ole kaduttanut. Tunnit ovat myös hyvä tapa kysellä opettajalta kaikesta mikä mieltä on täällä askarruttanut. Olemme puhuneet paljon taloustilanteesta, jalkapallosta :D, koulusta ja kaikesta mikä mieleen on juolahtanut. Toissa viikolla puhuttiin muun muassa autokoulusta ja sen eroista Suomessa ja Espanjassa. Minusta kaikkein hauskinta oli että täällä autokoulun autoissa opettajalla on jarrupolkimen lisäksi myös kytkin ja kaasu. Kuulemma kaasu on sen takia että jos oppilas on teiden tukkona niin opettaja voi pistää lisää vauhtia :D Olen ehdottomasti sitä mieltä että sama käytäntö pitäisi ottaa myös meillä käyttöön. No ehkä ei kuitenkaan. Muutenkin olemme huomanneet saksalaisen kurssikaverini kanssa että me teemme asioita hyvin paljon samalla tavalla, kun taas täällä tehdään aivan eri tavalla. Niistä on saatu aina hyviä keskusteluita aikaiseksi. Laitan tähän vielä osoitteen tuonne minun kielikouluun. Ihan vaan sen varalta jos joku saa päähänpiston espanjan opiskelusta Valenciassa. Kouluhan järjestää vaikka minkälaisia kursseja, joten tänne voi tulla vaikka viikoksi tai kuukaudeksi intensiivikurssille. Koulun kautta järjestyy myös majoitus. http://www.route66idiomas.com/

Jos yksityiskoulun tunnit ovat olleet huippuja niin itse UPV:n espanjan tunnit ovat aivan kamalia :( Osa on jättänyt kurssin kesken ja loput kärvistelevät tunneilla jotta saisi opintopisteet. Opettaja on todella tiukka, mikä on ihan ok kun kurssilla on paljon porukkaa. Opetus on kuitenkin jotain niin järkyttävää että minulla kasvaa joka tunti kunnon tatti otsaan. Tai oikeastaan olen ihan raivon vallassa välillä. Tulee aina sellainen ikävä flash back lukion ruotsin tunneista. Opettaja käytti esimerkiksi subjunktiivin preesensin opettamiseen reilu puoli tuntia, jonka jälkeen hän oletti että se on kaikilla hallussa. Kaikki jotka espanjan kieltä tuntevat tietävät että ei subjunktiivia ihan puolessa tunnissa opetella. Viime tiistaina opeteltiin konditionaali ja oraciones condicionales taas reilussa puolessa tunnissa. Sen jälkeen niitä piti osata käyttää torstain kirjoitelmassa. Joo ei siinä mitään, mutta oraciones condicionales käytössä täytyy osata subjunktiivin imperfekti ja subjunktiivin pluskvamperfekti, joita emme ole opetelleet ollenkaan. Olemme kirjoittaneet kurssilla nyt kolme kirjoitelmaa. Esim. viime torstaina piti käyttää siis konditionaalia, menneitä aikamuotoja, subjunktiivia, imperatiivia ja idiomilauseita. Aikaa oli 35 minuuttia ja vähimmäis sanamäärä oli 250. Jos jää sen alle niin hylsy tulee. Että silleen. Minulla on se hyvä puoli että yksityistunneilla käydään samoja kielioppiasioita samaan aikaan ja opin ne siellä. Jos en kävisi niillä tunneilla niin en luultavasti pääsisi UPV:ssa espanjan kurssia läpi. Mutta se siitä. Sittenhän sen näkee miten kurssin kanssa käy.

Nyt kun sivusin jo vähän tuota autoilua niin siitä on hyvä jatkaa. Kaikki varmasti tietävät minkälainen autoilukulttuuri on Etelä-Euroopassa. Suomalaisen silmään se näyttää melko kaaoottiselta. Nyt kun olen tuota liikennettä täällä muutaman kuukauden ajan seuraillut, niin se tuntuu toimivan täällä todella hyvin. Vauhtia on miljoona ja kaistaviivat ovat lähinnä viitteellisiä. Kuitenkin kaikki toimii. Jos täällä alettaisiin ajaa niin kuin Suomessa niin tiet olisivat samantien tukossa. Tietysti täällä vauhtien ollessa aika hurjia, niin silloin kun kolaroidaan niin käy astetta huonommin. Välillä on hauska seurailla kun ihmiset parkeeraavat. Täällä parkkipaikat ovat todella kortilla ja jos et osaa sujuvasti taskuparkkeerausta niin parkkipaikan voi unohtaa. Ihmiset täällä saavat kyllä survottua sen auton aivan käsittämättömän pieniin koloihin. Se tarkoittaa myös sitä että täällä puskurit saavat kyytiä. On aivan normaalia että parkkeeratessa sekä etu- että takapuskuri ottaa hittiä. Itse en tulisi tänne omalla autolla ollenkaan. Vaikka itse osaisi ajaa niin ettei tule kolhuja, niin voi olla melko varma että parkista autoa hakiessa siihen on tullut muutama lommo. Täällä aivan uudet autot ovat vielä melko hyvässä pellissä, mutta vähänkään vanhemmat autot ovat lommoilla ja naarmuilla. Olen pari kertaa nähnyt myös jeesusteipillä paikkailtua autonpeltiä :D

Sitten viikon pääasiaan. Kuten jo viimeeksi kerroin, niin kävimme eilen tutustumassa oliiviöljytehtaaseen. Se sijaitsee Alturan kylässä vajaan tunnin ajomatkan päässä Valenciasta. Tehdas on melko pieni ja se tuottaa parasta mahdollista laatua. Suurin osa menee vientiin. Oliivit tulevat tehtaalle paikallisilta tuottajilta. En oikein tiedä toimiiko yritys osuuskuntaperiaatteella vai miten. Tehdasvierailun jälkeen kävimme läheisen luostarin raunioilla ja samalla näimme paikallista maaseutua. Oli kiva reissu ja säätkin suosivat :)

Tässä niitä kasvaa:

Tässä niitä kerätään: Kuten huomaatte täällä keruu tehdään edelleen perinteisesti käsin :)

Näin ne aloittavat prosessin tehtaalla:

Ja täällä sitä sitten on:

Tehtaan yhteydessä oli myymälä jossa oli tehtaan omia tuotteita myynnissä. Ostin sieltä vähän tuomisia.

Matkalla luostarille oli oliivipuiden lisäksi muita hedelmäviljelmiä:

Vall de Crist -luostarin rauniot. Luostari on rakennettu 1300-luvun lopulla ja käytössä se oli aina 1800-luvun puoliväliin asti. Nyt paikkaa ilmeisesti yritetään kunnostaa. Tosin aika alkutekijöissä vielä ollaan.

Ja sen kunniaksi että Suomeen tuli talvi niin tässä on kuva "samaan aikaan täällä"

Tässä olivat tämän viikon kuulumiset. Ensi viikolla taas lisää. Tulevalla viikolla täällä on torstaina ja lauantaina juhlapäivät. Tarkoittaa sitä että perjantaina on puente, eli silta jolloin ei ole tunteja. Minä lähden yhden suomalaisen tytön kanssa Roomaan muutamaksi päiväksi.  Laittelen sitten sen jälkeen taas päivitystä :) Hasta luego!