Täällä kun ei ole tapahtunut mitään sen ihmeempää minulle viime aikoina, niin ajattelin kirjoittaa vähän Espanjan taloustilanteesta. Se on aihe josta kaikki puhuvat täällä jatkuvasti.
Ensin kuitenkin muutama muu juttu...
Ensi viikolla on Valencia- Bayern Mestareidenliigapeli. Käytiin ostamassa liput tällä viikolla ja jos lipunjonottajien kansalaisuudesta voi päätellä niin aika saksalaispainotteinen katsomo tulee tiistaina. Ei sen puoleen, täällä nuo vähän parempien pelien liput maksavat sen verran ettei niihin paikallisilla kovin usein ole varaa.
Sitten toinen juttu. Nyt on ilmeisesti jo melko varmaa (koputtaa puuta), että me saadaan tehdä tammikuun ainoa koe koulussa Kouvolassa. Ei siis tarvitse tulla pelkäästään sitä varten tänne enää takaisin. Jee!
Ja se kolmas juttu oli, että tämä näiden täystuho koiramonsteri meni repimään amarylliksen pöydältä ja tietenkin vähän maisteli sitä. Ei siinä vielä mitään outoa, se tekee tuhoa melkein joka päivä :D Reilun vuorokauden päästä alkoi oksentelu ja sitten vasta rupesi minulla soimaan hälytyskellot päässä, että se pirun kasvihan taisi olla myrkyllinen. Pikainen tarkistus myrkytystietokeskuksen sivuilta ja kotihoito-ohjeet siihen päälle. Tänään se kävi lääkärissä tiputuksessa ja joutuu menemään huomenna uudestaan. Täällä on siis ollut pari päivää hirmu rauhallista. Harmi vaan ettei se varmasti opi tuosta mitään, kun oireet tulivat vasta yli vuorokauden pääästä.
Nyt sitten itse asiaan. Espanjassa ja Portugalissa oli eilen yleislakko. Meillä osa tunneista pidettiin ja osa ei. Riippuen opettajasta. Meillä olisi ollut yhdet tunnit, mutta en päässyt kun yleiset eivät toimineet. Illalla oli sitten varmaan joka kaupungissa mielenosoitukset säästöjä vastaan. Täällä Valenciassakin osanottajia oli tuhansia. Joukko meni ihan tästä meidän läheltä, mutta en jaksanut lähteä katselemaan kun laiskotti niin tuhottomasti. Täällä ei tietääkseni kuitenkaan rähinöity ja pistetty paikkoja palasiksi kuten Barcelonassa ja Madridissa.
Lakot ja mielenosoitukset eivät ole täällä mitään uutta. Sinä aikana kun olen ollut täällä, olen nähnyt varmaan kymmenkunta pienempää mielenosoitusta. Yleensä ne on olleet ammattiryhmien omia mielenosoituksia. Eilen kaduilla olivat kaikki. Kansa on täällä todella kyrsiintynyt tilanteeseen ja se näkyy ja kuuluu.
Olen jutellut täällä sekä vanhempien, että nuorempien espanjalaisten kanssa tilanteesta. Nuoria ja lapsia käy todella sääliksi, koska he eivät ole tätä tilannetta aiheuttaneet, mutta heiltä viedään nyt säästöjen myötä mahdollisuus kunnon tulevaisuuteen. Valtion säästöthän iskevät todella rajusti koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Täällä on julkiset yliopistot ja korkeakoulut jo maksullisia. Vaikka maksut eivät ole älyttömiä, niin silti niihin ei ole kaikilla varaa. Meidän koulussa lukuvuosi (riippuen mitä opiskelee) maksaa karkeasti 1000-2000 €. Juuri pari viikkoa sitten tapasin nuoren naisen joka olisi päässyt kouluumme opiskelemaan, mutta hänen perheellään ei ole siihen varaa :( Mitä hän sitten tekee? Ei varmaan mitään. Käy työkkärissä, mutta työtä on mahdoton saada kun työttömyysprosentti huitelee 25:ssä! Yksi mahdollisuus olisi tietysti opiskella kieliä ja lähteä ulkomaille. Täällä saksanopinnot ovat kuulemma kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti esim. kielikoulussa jossa minä käyn. Saksaanhan lähtevät täältä suurinpiirtein kaikki kynnelle kykenevät. Ongelma kieltenopiskelussa on tietysti raha. Yksityistunnit eivät ole mitään halpaa lystiä ja rahaa ei ole.
Vaikka Valencia on espanjalaisittain köyhää aluetta, niin ei hätää, täältä löytyy alueita missä menee vielä paljon huonommin! Katselin kerran uutisista kun oli juttua jostain pikkukaupungista ja sen peruskoulusta. Koululla ei ole varaa maksaa opettajien palkkoja, eli opettajia ei ole. Lapsia opettaa muutama vapaaehtoinen. Luokkia eikä pulpetteja ole. Lapset opiskelevat isossa salissa jonne on tuotu kaikenlaisia pöytiä. Kirjoista ym. tarvikkeista ei lasten tarvitse uneksiakaan. Tässä vaiheessa täytyy kysyä, että mistäköhän tuosta voi vielä leikata kuluja? Alkaako tuntua että Suomessa on kuitenkin ihan ok asiat? Olemme jutelleet näistä asioista paljon yksityiskoulun tunneilla. Opettajamme kertoi kuinka hänen siskontyttönsä koululla järjestettiin keräys jotta koululle saadaan vessapaperia! Hän kertoi myös, että Espanjassa on nyt nuorten sukupolvi joka todella pitkästä aikaa saa huonomman koulutuksen kuin heidän vanhempansa. Vaikka tämä kriisi ei kestäisikään kuin joitain vuosia, niin seuraukset näkyvät varmasti todella pitkän ajan kuluttuakin tässä maassa.
Terveydenhoitoon on kaavailtu myös isoja kululeikkauksia. Juuri tällä viikolla oli uusitissa kun Kanariansaarten ainut lastensairaala, jossa tehdään sydänleikkauksia suljetaan. Eli ei puhuta muutamien hoitajien ja lääkäreiden vähentämisestä per yksikkö, vaan kokonaisia sairaaloitakin joudutaan sulkemaan :(
Tällä viikolla täällä on ollut uutisissa myös asuntojen pakkolunastukset. Sen jälkeen kun asuntokupla puhkesi on satojatuhansia ihmisä häädetty kodeistaan. Nyt sitten pari ihmistä on tehnyt itsemurhan häädön takia ja siitä on noussut aivan älytön älämölö. Ilmeisesti nyt on saatu sovittua että osaa häädöistä siirretään, jotta ihmisillä olisi aikaa järjestää edes jotenkin asiansa. Kodittomia ja kerjäläisiä täällä on nyt jo aika paljon täällä. He vaikuttavat olevan myös ihan espanjalaisia, eikä mafian roudaamia romanialaisia. Mitä vanhempien espanjalaisten kanssa olen jutellut, niin he ovat sanoneet että espanjassa on ollut tapana elää yli varojensa. Eli kansa on jo pitkään elänyt luotolla ja asuntolainojakin on saanut kuin karkkikaupasta. Nyt kun kupla on puhjennut niin kaikki on kusessa. Minun mielestäni aika pitkälti kyllä omaa syytään. On mielestäni ihmisen oma velvoite miettiä ennen kuin ottaa järettömän asuntolainan ja vinguttelee visaa, että mitäs sitten kun kaikki ei sujukaan niin kuin Strömsössä. Toki iso kiitos tästä sotkusta kuuluu myös edellisille hallituksille, jotka eivät ole saaneet hommaa kuriin.
Yksi homma mikä on pistänyt omaan silmään todella pahasti täällä on sellainen yleinen tehottomuus. Kaikki on niin hemmetin byrokraattista ja varmasti myös korruptoitunutta. Jo pelkästään virastojen toimintaa tehostamalla yhteiskunta säästäisi varmaan miljoonia. Yksi ongelma täällä on myös ihmisten todella alhainen tulotaso. Kaikki ovat varmaan kuulleet tuhannen euron sukupolvesta. Täällä hyvä palkka on 1000 € kuussa, jokut tienaavat vieläkin vähemmän. Ja puhutaan nyt kokopäivätyöstä. Sillä on täällä aikaisemmin pärjännyt ihan ok. Jos nyt kuitenkin ruoan hinta nousee, veden hinta nousee, sähkön hinta nousee yms. niin ihmisillä ei ole enää varaa perusjuttuihin.
Pohjois-Eurooppalaiset eivät myöskään ole ainoita jotka kauhulla seuraavat Etelä-Euroopan menoa. Täällä Espanjassa on koko syksyn kohistu Katalonian itsenäistymishaluista. He ovat myös sitä mieltä, etteivät halua keskushallinon kautta tukea köyhää etelää. Jos tilanne pahenee vielä entisestään niin en edes halua kuvitella mihin tilanne siellä oikein kehittyy.
Olen kansan kanssa osittain samaa mieltä että koulutuksesta ja terveydenhuollosta pitäisi säästää vasta kun muut keinot on käytetty. Minun mielestä hyviä säästökohteita olisi esim kulttuuripalvelut. Ok, tarvitaanhan kulttuuriakin, mutta kumpi on tärkeämpää, lasten koulutus vai museot? En sitten tiedä kuinka paljon kultturipuoleltakin on jo leikattu kuluja.
Olen kysynyt muutamilta kululeikkauksia vastustavalta, että mitä muita vaihtoehtoja Espanjalla on kuin säästää kuluissa? Kukaan ei ole vielä esittänyt mitään muuta vaihtoehtoa. Minusta alkaakin tuntua, että porukka täällä haluaa vaan rikkaalta pohjoiselta hätäapua, jotta samaa elämää voidaan jatkaa aina seuraavaan kriisiin.
Aiemmin olin sitä mieltä että pohjoisten euromaiden pitää tukea etelää, ettei tilanne räjähdä aivan käsiin. Nyt täällä ollessani mielipiteeni tukipaketteja kohtaan on muuttunut huomattavasti kriittisemmäksi. Syynä on nimenomaan se etten usko, että täällä kansa on valmis muuttamaan suhtautumistaan elämäntapaansa joka tämän kriisin on aiheuttanut. Tukia voidaan antaa, mutta ei ilman ehtoja. Mutta, mutta, nämä ovat vaan ajatuksia joita minulle on täällä tullut joten älkää kivittäkö.
Ehkäpä ensi kerralla on sitten vähän valoisammat kirjoituksen aiheet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti